Kerran kun Krishna vaelteli pyhimys Naradin kanssa maan päällä, he pysähtyivät pyytämään yösijaa rikkaan miehen talosta. Rikas mies kehotti palvelijoitaan sijaamaan heille patjat vierashuoneen lattialle ja antamaan heille ruokaa, ja vetäytyi omiin luksustiloihinsa. Aamulla Krishna kiitti miestä ja toivotti tälle entistä enemmän rikkauksia. Kuten tiedämme, (toisin kuin rikas mies joka ei tätä tiennyt), Krishna on Jumala ja Hänen toivotuksensa muuttuvat todeksi.

Matka jatkui. Seuraavana iltana Krishna ja Narad osuivat iltasella köyhän, yksinäisen miehen maalattiamajaan. Tämä mies ei omistanut mitään muuta koko maailmassa kuin yhden lehmän. Hän lypsi ja ojensi kaikki sen maidot Krishnalle ja Naradille iltapalaksi ja meni tyhjin vatsoin itse nukkumaan pihalle, jotta vieraat voisivat levätä rauhassa hänen majasessaan. Aamulla Krishna kiitti tätäkin miestä ja kysyi, mitä tämä haluaisi vaivanpalkaksi. "En minä mitään halua. Oikeasti toivon elämältä vain että olisin parempi Jumalan palvelija", mies pohdiskeli ääneen tietämättä miten lähellä Jumalaa hän parasta aikaa seisoi. Krishna hymyili: "Toteutukoon toiveesi."

Kun he olivat taas tien päällä, Krishna ilmoitti Naradille, että köyhän miehen ainoa lehmä tulisi pian kuolemaan. "Mitäääh!" parahti Narad. "Se mieshän antoi meille kaiken mitä pystyi, todella kohteli meitä niin kuninkaallisesti kuin niissä olosuhteissa oli mahdollista! Häneltä Sinä annat lehmän kuolla, kun taas sille jo ennestäänkin rikkaalle tyypille, joka antoi meille vähäsen lähinnä siksi ettei se tuntunut hänen kukkarossaan eikä tuottanut vaivaa kuin palvelijoille, sinä syydät lisää rikkauksia! Eikö tämä ole epistä jos mikä?"

Krishna vastasi: "Tuo köyhä mies tulee valaistumaan ja Minun luokseni vielä tämän elämän aikana, kunhan viimeinen este poistuu välistä, nimittäin se, miten hänen elämänsä ja ajatuksensa pyörivät rakkaan lehmän ympärillä. Kun taas se rikas mies himoitsee vain lisää rikkauksia. Niitä hänen pitää saamankin, kunnes hän hoksaa, etteivät ne tee onnelliseksi, ettei mikään rahan ja nautintojen määrä voi tuoda hänelle sitä mitä hän todella sisimmässään kaipaa. Vasta silloin hän voi edes aloittaa hengellisen elämän, jossa tuo köyhä mies on jo hyvin pitkällä."