kesaista%20%283%29-normal.jpg

Ajatella millaista vauhtia omia lapsiani pienemmätkin osaavat tuollaisilla optimistijollilla viilettää! Pääsin taas eilen työn merkeissä uuteen maailmaan, tuntemattomalle kielialueellekin, sen verran itselleni vieraita lasten sujuvasti käyttelemät purjehdustermit olivat.

Töitten merkeissä pääsin myös punaiseen tupaan (perunamaa koulun kasvitarhapalstalla saa vielä odottaa...)

kesaista%20%281%29-normal.jpg

museokamaa%20%281%29-normal.jpg

museokamaa%20%282%29-normal.jpg

Koittakaapas arvata, mihin käyttötarkoitukseen ylläoleva taideteos on valmistettu? :-)

Vaikka kuuma onkin, täytyy varoa, ettei kotona hyppele liian vähissä pukimissa. Nukkumahuoneen ikkunan takana kun saattaa herätessä komeilla tällaisia yllätyksiä:

kesaista%20%282%29-normal.jpg

Olen nukkunut univelkani pois lähiaamuina. On ollut liian houkuttelevaa palata miehen kainaloon jatkamaan unia kun tietää etteivät lapset sitten herätä, työaikanihan olen yrittäjänä voinut valita aika pitkälle itse. Mutta tänä aamuna päätin että jo riittää mokoma laiskottelu. Nousin taas suosiolla ennen kuutta. Minulla on aina jotenkin junasta jäänyt olo jos en herää kauan ennen muuta perhettä, olipa se milloin minkäkin kokoinen. Kun herää ennen kuutta, ehtii kivasti niin meditoida ja keitellä intialaiset maitoteet, kuin silittää, tiskata / siivotakin, sekä vielä nauttia aivoja virkistävistä potkista ja kenties kirjallisuudestakin ennen kuin talouden muut asukkaat onnistuvat kampeamaan itsensä pystyasentoon jossain kohtaa kahdeksan ja puoli yhdentoista välissä. Ja silloin heidät voi kohdata rauhallisena ja iloisena eikä hädissään siitä, miten ehtii tehdä kaiken mahdollisen, jolloin kaikki ylimääräinen, mitä perheenjäsenet keksivät pyytää, rupeaa herkästi ärsyttämään.

Jossain välissä olemme myös onnistuneet näyttämään toisillemme omasta mielestä hauskan amerikkalaisen komedian.

She-Devil-Roseanne-VHS-normal.jpg

Minun valintani oli Naispaholainen. Olen nähnyt sen monta kertaa ennenkin. Tässä tapauksessa, harvinaisesti, kirja on paljon huonompi kuin elokuva! Naispaholainen (She-Devil, USA 1989) saa minut jostain syystä kihertämään hiljaista naurua alusta loppuun, ja aina ajoittain nauru kohoaa kikatukseksi ja käkätykseksi. Siinä on vaan jotain aivan valloittavaa, miten Roseanne Barrin esittämä nainen, jonka elämässä kaikki näyttäisi menevän pieleen, ei jääkään passiivisena pillittämään ja itsesäälissä nillittämään, vaan ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä, ja tulee samalla auttaneeksi monia muitakin kärsiviä naisia. Eikä hän alennu petollisen aviomiehensä tasolle vaan toimii älykkäästi ja itseään lokaamatta. Tunnustan, niin epäkrishnalaista kuin se liekin, tuntevani kutkuttavaa vahingoniloa seuratessani miten sille äijänlurjukselle käy! Meryl Streepin hulvattomasta henkilöhahmosta Mary Fisheristä, itseään täynnä olevasta teennäisen onnellisesta kirjailijasta, puhumattakaan ;-) Näyttelijättärellä on ollut epäilemättä mielettömän hauskaa häntä esittäessä!

Dharmapati puolestaan näytti minulle elokuvan Bad Teacher (2011) jossa Cameron Diaz pitää niinikään hauskaa esittämällä kovaa ja kyynistä blondia, Elizabethia.

bad%20teacher-normal.jpg

Tämä Elizabeth opettaa noin 12-13 -vuotiaita, koska ei muutakaan duunia saa, eikä hän kaihda kavalluksia, petoksia taikka mitään muitakaan moraalittomia keinoja tienatakseen rahat silikonitisseihin. Ne hän haluaa pyydystääkseen niillä rikkaan miehen. Köyhimyksiä hän ei suostu katselemaan ja tekee sen pennittömille pojille suorasanaisesti selväksi. Rikkaille hän on mielin kielin ja teennäistäkin teennäisempi. Elokuva repii huumoria paitsi siitä miten helposti monet miehet ovat manipuloitavissa, ennen kaikkea opettamisesta. Pahaa opettajatarta riivaa lapsi-inho, ja hän tekeekin tahallaan kaikki virheet joita opettajan voi kuvitella tekevän. Vastapainona kuvataan nörttimäisiä tavisopettajia ja samanhenkisiä vanhempia (joihin saumattomasti heti samaistuin), heidän rinnallaan Cameron Diaz on eittämättä cool. Oman mieheni mielestä hän oli hurmaavan rehellinen ja pistää mutkat suoriksi. Siitä hän suomalaisissakin pitää. Minusta joka olin niitten nörttien puolella elokuvasta jäi kuitenkin puuttumaan katharsis eli Elizabethin karma konnankoukuista sekä kasvaminen ihmisenä, vaikka hän leffan lopussa suostuikin tarkistamaan ja muuttamaan elämänsä päämääriä.

Kirjailija Mary Fisherin ja opettajatar Elizabethin pyörittyä olkkarimme "valkokankaalla" en voinut olla kysymättä mieheltäni Mustikkamaan uimarannalla, miksi hän ei ole yhtä haavoittuvainen kuin miehet telkkarissa. Hän ärähtelee ja kiroilee ja pitää moraalisaarnan tyrkyllä oleville naisille, jotka ovat häntä yrittäneet lähestyä töissä, nettiteitse, jne. Hän ei bikinimimmejä tuijottele. Ja jotta varmasti tietäisin hänen olevan näin yltiöpäisen uskollinen, hän selostaa minulle aina seikkaperäisesti kohtaamisensa muitten naisten kanssa tai heidän turhat yrityksensä kohdata hänet, ja tiedottaa aina missä kulkee.

Kysymykseeni mies vastasi selittämällä, että miehet menevät sekaisin naisten viehkeistä tempuista, koska eivät tiedä, mitä seksi ja seksuaalisuus ovat. Hänkin meni sekaisin nuorempana. Mutta kuten aina, vastaus ja helpotus ovat löydettävissä ikimuinaisista hindulaisista kirjoituksista! Niistä hän on opiskellut ja omiin kokemuksiinsa vertaamalla todeksi uskonut, että tärkein sukuelin on mieli. Naiset voivat yrittää saada miehiltä yhtä sun toista herättämällä heidän mielenkiintonsa suloillaan, mutta mies, joka hallitsee mielensä, ei päästä sitä mukaan niihin ajatusleikkeihin, joihin naiset sen haluaisivat syöstä.

Entä miksi pitäisi hallita mieltä? Siksi, että noihin leikkeihin mukaan lähtemisestä seuraisi vain hetken hurma ja sen jälkeen roppakaupalla karvasta kurjuutta. Ja se hetken hurmakin on lopultakin aika samanlainen kenen tahansa naisen kanssa - minä ihan nolostuin kun mies selitti minulle ääneen yleisellä uimarannalla, miten sielut on paketoitu erinäköisiin ruumiisiin ja samaan tapaan viettelijättäret seksuaalisine lupauksineen voi nähdä samanlaisina sukueliminä, jotka on kiedottu monenlaisiin erilaisiin pakkauksiin. Akti on kuitenkin akti vaan, lopultakin samanlainen riippumatta siitä, minkä näköinen nainen ja mies siinä ovat osapuolina, ja sama se on kissoille, koirille tai vaikkapa norsuillekin. Valtaosa miehistä kuitenkin kuvittelee että kokemus olisi erilainen eri naisten kanssa ymmärtämättä, että erot tulevat pääasiassa oman mielen virittämisestä. Mauritiuksella jotkut miehet ovat tehneet tästä keräilyharrastuksen; he haalivat kokemuksia makaamalla eri rotuisten ja uskontoisten naisten kanssa. Dharmapatin mielestä heille olisi terveellisempää lukea pyhistä, suorasanaisista kirjoistamme asiat, jotka hän nyt minulle kertoi, ja lakata läähättämästä kuin koirat kadulla.

Viisas mies keskittyy pyhien tekstiemme mukaan Jumalaan, ja jos naista kaipaa, etsii rinnalleen naisen, joka myöskin keskittyy Jumalaan.