"Harkitsepas, kuinka käytännöllistä olisikaan, jos sinulla olisi kurinalainen mieli. Jollet ole harjoittanut mieltäsi, ja sinussa herää kaunan tunne esimerkiksi naapuriasi kohtaan, voit yrittää sanoa "älä tunne kaunaa, mieleni". Vaan mielipä vastaakin koppavasti: "Kelle sinä oikein luulet puhuvasi?" Vihastuneena lisäät "ole nyt kiltti" mutta mieli sen kun vastaa "Et ole koskaan opettanut minua tottelemaan, miksi siis tottelisin nyt?" Ja mielen vastaus on ihan oikeutettu.

Jos kuitenkin olet opetellut meditoimaan ja suuntaamaan mielesi yhteen asiaan kerrallaan, sinun ei tarvitse kuin sanoa "ehei, ystäväiseni" kun mieli käy kurittomaksi. Se siitä! Jos jokin negatiivinen tunne, kuten kauna, häiritsee keskittymistäsi, pystyt vetämään huomiosi siitä pois. Ja samassa vähenee myös kärsimys. Ja jos keskittymistäsi syövä häiriötekijä on jokin ratkaistavissa oleva ongelma, kykenet ryhtymään toimiin sen ratkaisemiseksi."

- Eknath Easwaran

Vaikka asunkin piiitkien lentomatkojen päässä niiltä paikkakunnilla, joilla elää niin paljon guruni Eknath Easwaranin seuraajia että säännölliset kokoontumiset ovat mahdollisia, nykyaika ratkaisee monta ongelmaa. Voin esimerkiksi monta kertaa vuodessa osallistua Easwaranin elämänohjeitten mukaan elävien puhelinkonferenssiin. Se ei maksa minulle paikallispuhelua enempää, sillä meditaatiokeskus USA:n Tomalesissa hyödyntää kansainvälistä "free conference call" -palvelua.

Eilen illalla osallistuin tällaiseen "nuorten aikuisten konferenssiin" - huu, ensi vuonna pitääkin vaihtaa seurakuntaa, nuoreksi kun katsotaan alle 35-vuotiaat eli olen enää nipin napin nuori! (Olen kyllä jo osallistunutkin myös lastenkasvatuskonferensseihin, niissä oli toiset, mutta yhtä kaikki Easwaraniin luottavat keskustelukaverit.) Eilen illalla teemana oli "one-pointed attention", siis se, että keskitytään yhteen asiaan kerrallaan. Sillä se, ken pystyy tähtäämään ajatuksillaan niin kuin jousimies nuolillaan eli hallitsemaan mielensä valkokangasta ja valitsemaan mitä sillä esitetään, vain hän on todella vapaa.

Konferenssin ravisuttavin oivallus oli minulle se, että joka kerta, kun keskityn vain yhteen asiaan kerrallaan, kerään ihan valtavasti energiaa. Nimittäin. Joka kerta kun teemme jotain, pranaa, jaksamista, elinvoimaa, virtaa jonnekin. Se, joka tekee kahta asiaa yhtä aikaa ajatustensa askarrellessa kolmannessa, väsyy, koska menettää kolminkertaisen annoksen pranaa, eikä hän siltikään edes saa aikaan yhtä paljon kuin jos keskittyisi vain yhteen asiaan. Konferenssista tulikin minulle prana-matematiikan tunti.

Kun yleinen keskittymiskyky paranee, meditaatio syvenee. Nämä kehityskaaret tukevat ja kasvattavat toisiaan. Samalla ihmisestä tulee varsinainen energiapesäke. Jos hän ei kanavoi tuota energiaa toisten hyväksi ja urheiluun, hänestä voi tulla tosi levoton. Napakymppiin meni. Minä olen välillä suuna päänä ja suorastaan pelkään talvea, kun ei enää voi hoitaa asioitaan pyöräilemällä samalla kroppaansa hikeen päivittäin.

Oli myös lohdullista kuulla, kuinka yksi puhelinkokouksemme osanottajista kuvaili sitä minullekin tutuksi tullutta ongelmaa, että periaatteessa meditointi on helpompaa mutta samaan aikaan sitä tuntee olonsa meditaatiomatolla levottomammaksi kuin ennen... ja kun toinen osanottaja vastasi siihen taas omasta kokemuksestaan, että näin on ja tämäkin johtuu valtavien energiavirtojen ja niitten mukanaan tuomien henkisten kykyjen esiin nousemisesta.

Henkiset kyvyt? Lukutaito omalle sisimmälle, kyky löytää vastaukset sille, miksi jokin on niin kuin on, mistä mikäkin tunne kumpuaa ja mitä häiritseville asioille voisi tehdä. Vastaukset vyöryvät esiin usein juuri meditoinnin aikana ja häiritsevät sitä, sillä jään pohtimaan niitä ja nauttimaan oivalluksista. En ollut tajunnut, kuinka tämä kuvio kulkee, en osannut nimetä sitä, mutta eilinen keskustelu avarsi kivasti tietämystä :-)