Hindut tietävät, ettei mikään ole niin vaarallinen kuin rakastunut vaimo.

Elipä kerran ennen muinoin Karwa-niminen rakastunut vaimo. Kerran kun hänen miehensä meni uimaan jokeen, krokotiili nappasi ja söi miespoloisen. Karwa juoksi otuksen kimppuun ja sitoi sen puuvillalangalla kätevästi kannettavaksi paketiksi. Sitten Karwa marssi Tuonelaan krokotiilipakettinsa kanssa ja vaati, että Tuonelan herra Yama lähettäisi hänen miestään hävyttömästi häirinneen eläimen helvettiin. Kun luonnonlakeja kunnioittava Yama ei suostunut, Karwa uhkasi kirota Yaman. Viisaana miehenä Yama ei ottanut sitä riskiä! Karwan mies virvoitettiin henkiin ja sai pitkän elämän, kun taas Yama tyytyi krokotiilin henkeen.

Savitri otti tarinasta vaarin. Kun hänen aviomiehensä Satyavan oli kuolemassa, herra Yama tuli paikan päälle noutamaan tämän sielua. Savitri lähti kulkemaan Yaman perässä, eikä herennyt kulkemasta, vaikka Yama yritti komentaa hänet takaisin miehensä luokse. "Ei minun mieheni ole mikään ruumis vaan sielu sinun käsissäsi", Savitri totesi ja jatkoi matkaa. Hän ei syönyt eikä juonut.

Lopulta Yama huokasi ja lupasi palkita Savitrin sinnikkään uskollisuuden toteuttamalla minkä tahansa muun toiveen paitsi Satyavanin henkiin palauttamisen. "Toivon, että appeni ja anoppini saavat paljon lapsenlapsia", Savitri henkäisi. "Tapahtukoon niin! Menepäs nyt siitä", vastasi Yama - mutta vieläkään ei Savitri mennyt minnekään, vaan hymyili muikeasti! "Nyt sinun on pakko herättää Satyavan henkiin, sillä hän on iäkkäiden vanhempiensa ainoa lapsi, eikä hän voi tehdä kanssani heille lapsenlapsia jos hän on kuollut", Savitri muistutti.

"Voi ei! Siinäkin on rakastunut vaimo!" tuumi Yamaraj ja antoi Satyavanin sittenkin elää.

Näitä kikkoja kannattaa kokeilla, päättelivät muut naiset. Niinpä Karwan päivistä asti hindu- ja sikhivaimot ja monet naimattomatkin naiset ovat paastonneet Karwa chauthina aviomiestensä taikka valittujensa terveydeksi ja pitkäksi iäksi. Vedottiinpa tässä Tuonelan herran hyväntahtoisuuteen tai itsesuojeluvaistoon, naisilla on Karwa chauthina mahdollisuus muuttaa miestensä kohtaloa positiivisemmaksi. Koskaan ei tiedä, monenko vuosi- tai kuukausimutkan takana sairaus tai kuolema miespoloisia vaanii, mutta silti voi aina pyytää parempaa!

Siispä emme tänään syö emmekä juo, ennen kuin kuu nousee. Silloin vangitsemme kuutamon ja rakastettumme kuvan heijastumaan veden pinnalle. Ja mitenköhän minä senkin teen, kun rakas Dharmapati on Mauritiuksella isänsä kuoleman johdosta? Kuukin saattaa sitä paitsi olla piilossa pilven takana. Täytynee turvautua valokuvaan ja nettikikkailuun ;-)

Huomisiin erikoisuuksiin lukeutuu myös se että minun on pukeuduttava hääpukuuni, tuore morsian kun olen, edellisen Karwa chauthin jälkeen vasta naimisiin mennyt.

Mielenkiintoista kyllä, Mauritiuksella Karwa chauth ei ole suosiossa. Naiset selittävät, että tuo paasto on suorastaan vaarallinen, koska jos se menee jotenkin mönkään, miehen elämä lyhenee eikä suinkaan pitene, ja tämän vaaran välttämiseksi vaimon onkin parasta oikein ahmia ruokaa.

Tämä onkin hyvä peitetarina, jos naiset eivät ole rakastuneita miehiinsä vaan paaston ainoa syy olisi sosiaalinen painostus. Ei Yama semmoista paastoa kunnioittaisikaan. Hän nyökkää arvostavasti tosirakkaudelle.