Haluaisitko saada jotain sanavaltaa mielesi liikkeisiin? Maistuisiko mielenrauha? Niin kuin intuitiivisesti tiedätkin, ne ovatkin syntymäoikeuksiasi. Ne kuuluvat kaikille! Päästäksemme niihin käsiksi meidän tulee treenata keskittymiskykyämme, panostaa aikaa tähän asiaan.

Meikämimmi ammentaa mielenhallintataitoja ja sisäistä rauhaa "polkumeditaatiosta", maailman ehkä helpoimmasta meditaatiotavasta. Helppo ei tarkoita vaivatonta, ehei, vaan sitä, että kuka tahansa, jopa tällainen kaltaiseni ADHD-ylivilkka, pystyy kyllä siihen kun vaan panee töpinäksi. Tätä meditointityyliä opettaa Eknath Easwaran.

1. Opettele ulkoa polku. Polku on hengellinen teksti, joka inspiroi sinua henkilökohtaisesti. Se voi olla peräisin mistä tahansa uskonnosta tai vaikkapa joltakin luonnonkansalta.  Ihan mitä tahansa iskelmäsanoitusta ei siis pidä valita, vaan jotain, mikä on peräisin henkisesti sinua edistyneemmästä, mielenrauhaa uhkuvasta lähteestä. On tärkeää, että katkelma on positiivinen, sillä se tulee pureutumaan syvälle alitajuntaasi ja suorittamaan siellä aivopesun. Ei siis kannata valita mitään "minä syntinen saatana kurja" -parahduskokoelmaa! Laiskat voivat aloittaa vaikkapa lapsena ulkona oppimistaan rukouksista.

2. Etsi rauhallinen paikka, missä voit istua mukavasti selkä suorana puoli tuntia. Asetu istumaan rennosti niin että niskasi ja selkärankasi ovat suorassa linjassa. Sulje silmäsi, tai estä katsettasi jollain muulla tavalla vaeltelemasta (satunnaisten ohikulkijoiden huomion saa varmimmin tuijottamalla joittenkin intialaisjoogien lailla nenänpäätään).

3. Ala toistaa ulkoa oppimaasi katkelmaa sana sanalta, mahdollisimman hitaasti, ei kuitenkaan niin hitaasti että ajatus katkeaa. Älä lähde assosiaatioiden mukaan vaan keskity sanoihin sellaisinaan, ja sanojen väleihin eli hiljaisuuteen.

4. Kun pääset loppuun voit aloittaa alusta tai siirtyä seuraavalle polulle. Tärkeintä on että meditaatiosessiosi kestää noin puoli tuntia, ei vähempää eikä enempää. Jos jäät ihan koukkuun, meditoi puoli tuntia sekä aamulla että illalla.

5. Toista päivittäin. Paras hetki meditoida on aamuvarhaisella, mutta mikä tahansa muukin aika vuorokaudesta on parempi kuin ei meditointia laisinkaan! Jos teet näin, huomaat pian, että se mitä meditoit alkaa ujuttautua osaksi perusluonnettasi, käytöstäsi, ajattelutapojasi. Sinä ohjelmoit mieltäsi uudelleen itse valitsemaasi suuntaan!

6. Polkumeditaatio parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa ruumiin ja mielen, antaa ihmeesti voimaa elämänmuutoksiin ja tekee immuuniksi masennukselle. Parhaiten polkumeditaatio toimii, kun pyrkii muutenkin elämään meditointia tukevien ohjeitten mukaan. Niitä ovat:

  • Toista mantraa. Valitse mantra, jokin aiempien henkisen kasvun tien kulkijoitten hyväksi havaitsema, siitä uskonnosta joka sinuun eniten vetoaa (tai joka sinua vähiten ärsyttää). Esimerkeistä käykööt Hare Krishna maha mantra, sekä Ave Maria. Hoe, laula, toista sitä niin paljon kuin sielu sietää, ja varsinkin hermostuessasi elämän eteen tuomiin asioihin ja ihmisiin. Mutta älä hätiköi vaan valitse hyvin, sillä mantralle kannattaa pysyä uskollisena, silloin se toimii tykimmin. On myös niin mahtavaa voida toistaa mantraansa yhdessä toisten kanssa ettei luova sooloilu välttämättä tässä lajissa kannata. Jos meditaatio on syväsukellus sisimpään, jossa Jumala tai Kaiken Ykseys miten Hänet ikinä sitten miellätkin, asustaa, niin mantran toistaminen on hätäpuhelu Hänelle, pikayhteys ja aina saatavilla. Mantra on luuta joka lakaisee mieltä, meditaatio taasen perusteellisempi aivopesu.
  • Vuoraa mielesi hengellisesti inspiroivalla aineistolla. Elämme niin hyökkäävässä sanojen, kuvien ja mielipiteitten vyöryssä, että sen keskellä on miltei mahdoton pysyä tyynenä ellei vastapainoksi kaada pääkoppaansa ylevämpää ihmiskuvaa, parempia tavoitteita ja ideaaleja!! Aivan minimissään 15 minuuttia päivässä mutta mieluiten puoli tuntia tai enemmän ihmisen kannattaa lukea tai kuunnella pyhiä tai syvän hengellisiä kirjoja - tai ainakin keskittyä hengellisesti inspiroivaan elokuvaan. Tiedäthän, sellaiseen, jonka nähtyäsi palat halusta tehdä parannuksen ja kasvaa ihmisenä!
  • Hidasta ja karsi. Ihminen, jolla on aina turha hoppu, ei ehdi kehittyä ainakaan hyvään suuntaan. Kitke päiväohjelmastasi pois turhia asioita, kuten vaikkapa jokin telkkariohjelma tai lehti joka pikemminkin vie energiaa kuin antaa sitä. Tai vietä kurinalaisesti vartti vähemmän FB:ssä. Silloin sinulla on aikaa elää elämääsi hitaammin ja rauhallisemmin, voit keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin. Ehdit ihan eri tavalla huomata ihmiset ympärilläsi ja reagoida heidän tarpeisiinsa. Karsiminen on hyvä toteuttaa iltapainotteisesti, sillä mitä vähemmän mieltä villitseviä asioita teet iltaisin, sitä paremmin nukut! Ja mitä paremmin nukut, sen paremmin voit seuraavana päivänä.
  • Pyri tekemään yksi asia kerrallaan koko keskittymiskyvylläsi. Tämä on yllättävän vaikeaa. Mielihän tuppaa aina haahuilemaan jossain ihan muualla kuin käsillä olevassa tehtävässä. Mielenhallinnan ja -rauhan saavuttamisen kannalta juuri tämän asian harjoittelu on kuitenkin keskeistä.
  • Aseta muut egosi edelle. Yritä antaa muille aikaa enemmän kuin otat sitä itse; siirrä fokus "omasta ajasta" ja "sun jutusta" sosiaalisiin iloihin. Mitä hauskimmat yhteiset hetket ovat nekin ajan antamista toisille. On elintärkeää ottaa sen verran omaa aikaa että ehtii meditoida ja keskittyä muihin mielenrauhaa ylläpitäviin juttuihin, mutta valtaosa nykysuomalaisista kahmii omaa aikaa aivan liikaa, mistä seuraa masentuneisuutta ja ongelmien fossilisoitumista ratkaisemattomiksi. Pidä siis tuntosarvesi pystyssä jotta huomaisit avuntarpeen, esimerkiksi naapurin mummon yksinäisyyden tai väsyneen yh-äidin lepohetkihaaveen. Yritä tuntea yhteenkuuluvuutta kaikkien kanssa ja ymmärtää miltä heistä tuntuu. Ota aikalisä ennen kuin tuomitset ketään. Kynnysmatoksi ei kuitenkaan pidä koskaan heittäytyä. Todellista rakkautta on sanoa ääneen, milloin toinen tekee väärin, ja olla osallistumatta pahaan edes hiljaisella hyväksynnällä. Muita auttaessa palaa loppuun jos asettaa odotuksia omien tekojen tulosten suhteen, silloin pettyy ja uupuu jos tulokset eivät toteudukaan. On siis annettava antamisen ilosta eikä jotain tiettyä saavuttaakseen - ja varmistettava, että ponnistelut toisen hyväksi voimauttavat ja vievät häntä oikeaan suuntaan eivätkä edistä ongelmatilassa pysymistä.
  • Kouluta aistisi. Aistit ovat kuin viisi heppaa, jotka ilman ohjastusta juoksevat kaikki eri suuntiin ja ohjaavat vaunusi päin seinää. Ne voi kuitenkin kouluttaa menemään siihen suuntaan johon itse haluat mennä. Opeta aistisi pois haitallisista tavoista. Ryyppäys, tupakointi ja ylipainoa kasvattava ja ylläpitävä ruokavalio, esimerkiksi, ovat kuin houkuttelevan vehmaita laitumia täynnä myrkkyheinää. Joku toinen taas voi olla aistikoukussa esimerkiksi sellaisiin seksisuhteisiin, jotka vahingoittavat tunnetasolla toisia ihmisiä ja henkilöä itseäänkin. Ovelimman sorttinen heppa-ansa on jokin sinällään harmiton tai jopa hyödyllinen harrastus, joka kuitenkin vie niin paljon aikaa ja huomiota, ettei aikaa tai huomiota enää riitä tarpeeksi esimerkiksi omille perheenjäsenille. Rehottaapa omilla myrkkynurmikoillasi sitten mitä lajia hyvänsä, viisas hevostenkouluttaja vie heppansa niiltä pois ja opettaa ne nauttimaan terveellisempiä ruohoja.
  • Hakeudu ylevämieliseen seuraan. Vaikka uhkuisit päästä varpaisiin halua kehittyä henkisesti, se voi olla tuskaisen vaikeaa, jos kukaan muu ympärilläsi ei ole kiinnostunut edes puhumaan sisäisestä kasvusta. Onneksi elämme nettiaikaa, kyllä sitä samanmielistä seuraa aina jostain löytyy! Yhdessä innostuu enemmän ja oivaltaa lisää! Seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt ovat loistopaikkoja syvällisten ihmisluonteitten löytämiseen, mutta niissä pitää olla varovainen, ettei "me hyvikset vastaan paha maailma" -sisäpiirileikki onnistu tempaamaan sinua mukaansa. Oikeasti ylevämielinen seura ei halveksu toisenlaisia!

 

Uskon, että todellinen muutosvoima ja rauha tulee siltä, jota minä kutsun Jumalaksi. Mutta Hän on antanut meille vapaan tahdon eikä tunge väkisin elämäämme. Jos seuraamme hengellistä toimintasuunnitelmaa, niin kuin vaikkapa tuota tuossa yllä, teemme Hänelle selväksi, että todella haluamme Hänet elämäämme. Ja kun me tepsutamme pikku jaloillamme Häntä kohti, Hän juoksee jättiharppauksin iloisena meitä kohti! Auttaa eteenpäin ja auttaa sitä voimallisemmin mitä enemmän maltamme päästää irti itsekkäistä pyyteistämme ja kurottaa vapain käsin Häntä kohti.

 

ADHD-ihmisenä haluan vielä hehkuttaa että ylläolevan ohjelman seuraaminen on ihan oikeasti parantanut minut ikävistä ADHD-oireista; kun pysyn yllä kuvatulla reitillä, pystyn hallitsemaan niitä. Sen kyllä tunnustan, että minun on pitänyt hyväksyä "yhden asian kerrallaan tekemiseen" ikioma purkkasovellusratkaisu, sillä jos yritän keskittyä helppoon rutiininomaiseen tehtävään, kuten vaikkapa tiskaamiseen, keskittymiskapasiteettini laskee liian alas ja tulen tuskaiseksi. Mp3-soitin korvillani saan kuitenkin tarkkaavaisuutta ohjaavien hormonien tason taas niin hyväksi että pystyn keskittymään muuhunkin, kuten kodin siistinä pitämiseen :-)