Jumala osallistui taas keskusteluumme elokuvaelämyksen muodossa :-D (tai niin minä tällaisia jatkuvia yhteensattumia tykkään tulkita). Tällä kertaa aivan sattumalta katsomisvuorossa ollut leffa kommentoi keskusteluamme rasismista desi-kulttuurissa ja sen vaikutuksista pariutumismahdollisuuksiin.
 
 
Akshay Kumarin tähdittää hilpeää häähupailua Khiladi 786 miekkosena nimeltä Bahattar (suomeksi "Seitsemäskymmenestoinen"), jonka perheeseen kuuluu mm. blondi kanadalainen äiti, afrikkalainen isoäiti ja setä jolla on kiinalainen vaimo. Bahattar on siis järjestysnumero; elokuvan punjabilaisessa Singhin perheessä (hekoti hee, onko Intian puolen Punjabissa muitakin sukunimiä?) pojat nimetään numeroilla, jotka ovat aikojen saatossa yltäneet jo yli 70:n. 
 
Perhe kuitenkin kärsii naapureitten ivailusta, joka pohjautuu siihen, ettei yksikään suvun miehistä ole koskaan mennyt "kunniallisesti naimisiin" - siis järjestettyyn avioliittoon. Kaikki ovat joko napanneet eri yhteiskuntaluokkaan kuuluneen morsion kadulta, karanneet naimisiin taikka naineet ulkomaalaisen. Tämä taasen johtuu siitä, että suvun miehet elättävät perheen toimimalla valepoliiseina, eikä yksikään kunniallinen perhe suostu naittamaan tytärtään mokomille lurjuksille.
 
Numero 72 on oikea valepoliisien valepoliisi joka saa yksinäänkin paljon tehokkaammin roistoja kiinni kuin sata oikeaa poliisia. Ryöstösaaliitakaan hän ei pane omaan taskuunsa kuten oikeat poliisit leffan mukaan tekevät, vaan jakaa köyhille. Ja mitä niihin järjestettyihin avioliittoihin tulee, seitsemäskymmenestoka tahtoo olla ensimmäinen, ja on siksi edelleen naimaton, vaikka ikää alkaa jo olla. Seiskakakkosen onnenpotku on törmätä menestyneen matchmakerin eli naimakauppiaan luuseripoikaan (Himesh Reshammiya), joka yrittää todistaa isälleen osaavansa homman hinnalla millä hyvänsä. Tietämättä ettei 72. ole oikea poliisi wannabe-naimakauppias alkaa naittaa tätä gangsterikingin tyttärelle - ja väittää 72:lle että gansterikingi on poliisipäällikkö.
 
Aimo osa leffan huumorista perustuu oikeitten poliisien, valepoliisien ja valepoliiseja oikeiksi poliiseiksi luulevien valepoliisien poliisi-identiteettikriisillä pelleilyyn. Huumori toimii hyvin. Tämä oli oikein hauskaa katsottavaa. Jopa toimintakohtausten osalta, koska yliluonnollisuus oli vedetty niin isossa potenssissa yli realismin että lopputulos vain nauratti niin kuin sen oli tarkoituskin naurattaa.
 
Akshay on jälleen kerran Krishna siinä mielessä että hänellä on supervoimat, eikä kukaan voi hänelle yhtään mitään. Mitä matalamielisempi liero sitä yrittää, sitä köpelömmin hänelle käy.
Vastanäyttelijätär Asim Thottumkal on pitkästynyt diiva, joka ei onnistu yrityksistään huolimatta häätämään ei-toivottua sulhasta Seiskakakkosta kimpustaan. Sitkeys palkitaan ennen pitkää. Ja aaah: annan nykyään aina kymmenen lisäpistettä siitä jos edes jompi kumpi päätähdistä esittää moraalisesti ylevää ja kunnollista ihmistä (kuten wanhoina ah niin hyvinä aikoina ei sen kauempaa kuin vielä vajaat 10 vuotta sitten oli Bollywoodissa asioitten laita) ja nyt minua ilahdutti erityisesti se miten 72 on yksinkertainen maalaismies ja ylpeä siitä mitä on. Äänekkäästi ylpeä kuten kunnon punjabilainen perusmaajussi ainakin. Sitä paitsi hän on minun makuuni vielä raitiskin, ryystää diskossakin vain lassia!

 
Värit ovat aivan leiskuvan hurmaavat tässä(kin) filmissä!

Vaikka Akshay Kumar on suosikkinäyttelijäni Bollywoodissa, en ole ihme kyllä nähnyt yhtään hänen seitsemästä aiemmasta Khiladi-filmistään vuosilta 1992-2000. En siitäkään huolimatta että miehen lempinimi on ihan niitten takia Mr. Khiladi ("Pelimies"). Sen sijaan olen nähnyt joitain hänen muita nuoruudentöitään ja ne olivat niin kamalaa toimintasoopaa, että peljästyin ja päätin keskittyä miehen 2000-luvun tuotantoon. Niinpä tämä arvio jää sen puolesta köykäiseksi, etten tiedä, miten paljon tekemistä tällä viimevuotisella uutukaisella on edeltäjiensä kanssa. Palataan asiaan, kunhan katsomme nekin! Mieheltänikin asiasta kyselin, mutta hän ei enää muista, aiempien Khiladien näkemisestä on vierähtänyt niin kauan. 
 
Palataanpa vielä oikeaan maailmaan. Jos eilisestä kirjoituksesta jäi se kuva että kaikki paitsi yksi ilkiö Mauritiuksella hyväksyvät nykyään avioliittomme, ei asia kyllä ihan niin yksinkertainen ole. Miehenihän on aatelinen, kshatriya-kastia sukunimen perusteella (vastaus siihen mitä kastien kuuluisi olla löytyy vanhasta kirjoituksesta). Naimalla minut, alhaisen aatelisarvottoman naisen, hän joittenkin verisukulaistensakin mielestä tahrasi suvun maineen. Onneksi enemmistö sukulaisista on kuitenkin eri mieltä, ja kuuluupa sukuun jo useita meitäkin ennen aatelisia naimasääntöjä rikkoneita tapauksia!

Rasismi kukkii kaikkialla maailmassa, eikä vaalean tarvitse kuin matkustaa pois vaaleitten ihmisten mailta päätyäkseen sen kohteeksi ;-)
 
"Mauritiuksen kshatriyat luulevat usein voivansa elää ihan miten vaan ja muitten pitäisi silti kunnioittaa heitä ihan vaan siksi että he ovat aatelistoa. He naittaisivat tyttärensä kelle tahansa juopolle luuserille, kunhan tämä on kshatriya, mutta jos tyttären poikaystävä on vaikkapa hyveellinen bramiini, he eivät anna suostumustaan", mieheni puuskahti. "Ennen kuin päätin mennä naimisiin kanssasi, minäkin mietin hetken, voinko minä ruveta tähän, koska osa aatelismiehistä älähtää jos en nai aatelista, mutta sitten päätin etten piittaa aateliston mielipiteestä, koska ei aatelisnaisen naiminen ole noista jäkättävistä aatelismiehistäkään onnellisia tehnyt. Eikä aatelisto minua pelasta, vaan Krishna. Niinpä minun tulee naida se joka seuraa Krishnaa."
 
Khiladi 786 päättyy lopulta vapauttavaan oivallukseen avioliiton oikeista perusteista, ihan samaan, jonka juuri tänä aamuna kuulin guruni luennostakin :-D Eli ei sillä ole väliä, onko koti rikas ja perhe arvostettu, vaan sillä, rakastavatko ja kunnoittavatko sen jäsenet toisiaan! Voi kuinka tahtoisinkaan lopettaa tämän kirjoituksen kuvakaappauksella Khiladi 786:n afrikkalais-itäaasialais-eurooppalais-punjabilaisista Singheistä, mutta kaappaus ei nyt onnistunut, joten laitankin tilalle kuvan kaksostytöistä, joista toinen on musta ja toinen valkoinen. Tämä on mahdollista koska tyttöjen isovanhemmat ovat sekä isän että äidin puolelta musta-valkoisen-kanssa -pariskuntia.