Sain luetuksi loppuun pari tosi hyvää kirjaa. Kumpikin kertoi Intiasta.

9elamaa-normal.jpg

Yhdeksän elämää - pyhää etsimässä kertoo yhdeksän uskovaisen mutta hyvin erilaisen intialaisessa kulttuuripiirissä elävän ihmisen elämäntarinat ja jakaa heidän ajatuksensa. Enemmistö heistä on hinduja, mutta eivät kaikki. Kirja esimerkiksi alkaa jainalaisen, hitaan paastoitsemurhan aloittaneen naisen tarinalla. Jainalaisten mielestä ihanteellinen tapa kuolla on luopua pikku hiljaa eri ruoka-aineista, joka kuukausi jostain, kunnes syöminen lopetetaan kokonaan. Miksi alle nelikymppinen nainen tahtoo tehdä niin? Kirja auttaa ymmärtämään hänen ratkaisuaan, vaikkei sitä hyväksyisikään. William Dalrymple kunnioittaa haastateltaviaan ja tekstiä pitkin pääsee heitä todella lähelle, ihon alle.

dalrymple-normal.jpg

Kirjailija.

Sydämeenkäypiä olivat kaikki elämäntarinat. Jopa se sinällään vähiten traagisin miehestä, jonka hindulaisittain hyvin oppinut suku on isältä pojalle siirtyneen perinteen mukaisesti tehnyt maailmankuuluja jumalpatsaita 700-luvulta lähtien. Kauppa käy kuumana edelleen, mutta tuhatkolmesataavuotinen perinne uhkaa silti katketa, koska perheen poikia kiinnostavat vain tietokoneet ja IT-alan työt. Perinne on siirtynyt muinaisista ajoista lähtien myös Rajashtanissa lukutaidottomien muusikoitten suvussa. Nuo ihmiset osaavat ulkoa tavattoman pitkiä hengellisiä, vauhdikkaita eepoksia, joita he esittävät laulaen ja tanssien. Tanssi ja transsi tulevat esiin monen muunkin uskonnonharjoituksessa. On ihanaa lukea yleensä köyhästä kastittomasta, joka kerran vuodessa juhlasesonkina on transsissa tanssiva, ylhäistenkin palvoma jumala.

Henkistä ja fyysistä perheväkivaltaa kokenut, kolme lastaan avioerossa menettänyt nainen on kirjassa löytänyt kodin, uuden paremman miehen ja elämälleen tarkoituksen ruumiittenpolttopaikalta Kalin palvojien lämminhenkisestä yhteisöstä. Tummaihoinen pakolaisnainen Biharista taas oli kotiutunut, onnellinen ja syvästi arvostettu Pakistanin puolella suufipyhätössä, jonka uskonnolliset islamilaiset menot muistuttivat erehdyttävästi kiinalaisen matkailijan kirjoittamaa matkakertomusta samoilta seuduilta ajalta, jolloin alueella asui Shivaa palvovia hinduja. Hindulaisuus ja islam sopivat yhteen myös baul-perinteessä; baulit ovat kierteleviä muusikoita, jotka tunnetaan huumorintajustaan ja jotka kulkevat virsiä laulaen selvittämässä ihmisten ongelmia Koillis-Intiassa ja Bangladeshissa ja joille Jumala on kaikkialla. Baulit ovat yleensä naimisissa, tantrinen seksi puolison kanssa kuuluu elämäntapaan.

https://www.youtube.com/watch?v=j2imK6zT-2M

Toinen kirja, Vikas Swarupin Syyllisten seurue, muistutti Bollywood-elokuvaa, paitsi että kirja pääsee syvemmälle kuin leffa aiheeseensa. Kirjan keskiössä on ällöttävä, kaikkiin mahdollisiin synteihin ja rikoksiin syyllistynyt nuori playboy Vikram, joka pääsee aina vapaalle jalalle ja jatkaa rikastumistaan, koska hänen isänsä on läpeensä ketku sisäministeri. Kun Vikram ammutaan bileissä, poliisi pidättää viisi epäiltyä, joilla kaikilla on ollut motiivinsa murhata mies, eikä viisi riitäkään. Romaani esittelee kattavasti Intian yhteiskuntaluokkia seuratessaan kaikkien epäiltyjen jalanjälkiä taaksepäin - yksi heistä on syrjitty adivasi, yksi slummipoika, yksi Bollywood-tähti, yksi lipevä korkea-arvoinen virkamies. Hellyttävin hahmo on karikatyyrisen typerä jenkki, joka haahuilee Intiassa, koska luulee, että hänellä on Intiassa kuvankaunis kirjeystävämorsian. (Kirjeystävä on lähettänyt miehelle omakuvinaan tunnetun Bollywood-sankarittaren valokuvia, mutta eihän yleissivistymätön kalpeanaama sitä tajua...)

swarup-normal.jpg

Vikas Swarup tunnetaan paremmin kirjastaan Tyhjentävä vastaus, johon Slummien miljonääri -leffa perustuu. Miehen kirjoitustyyli on toimiva sekoitus liioittelevankin ällöttävää realismia ja kaunista satua. Erityisesti pidän siitä, miten kunnioittavasti Swarup kirjoittaa uhanalaisista, katoamisuhan alla olevista hengellisistä perinteistä, ja miten hän tukee esim. adivasien kansanuskomuksia juonenkäänteissään.

 

syyllisten-normal.jpg

Suosittelen lämpimästi kumpaakin lukuelämystä.