Laiskaa. Tänään Dharmapatin ja minun piti lähteä retkiluistelemaan Puotilaan, mutta eikös vesisade tehnyt lähijääkentästämmekin sohjoa niin ettemme pitemmälle sitten luistiminemme lähteneetkään. Sen sijaan päädyimmekin katsomaan aivan tuoreen elokuvan.

Philomena-normal.jpg

Philomena kertoo irlantilaisesta eläkeläisestä, joka paljastaa jälkeläisilleen synnyttäneensä teininä aviottoman lapsen. Raskaaksi tultuaan hän menetti perheensä, isä dumppasi hänet katolisten nunnien pyörittämään pakkotyölaitokseen, jossa ne teiniäidit, jotka selvisivät hengissä synnytyksestä nunnien surkeasti varustetussa synnytyspisteessä, tekivät rankkaa palkatonta työtä ja saivat tavata lapsiaan tunnin päivässä, kunnes joku adoptoi pienokaiset tai kunnes laitoselämä oli kestänyt neljä vuotta. Philomenakin menetti näin lapsensa. Hän piti asian salassa tuon lapsen 50-vuotispäivään saakka. Kyyninen työtön toimittaja saadaan kiinnostumaan Philomenan tarinasta ja nämä kaksi lähtevät BBC:n kustannuksella Amerikkaan, sillä käy ilmi, että nunnaluostari on myynyt adoptiolapset rikkaisiin jenkkiperheisiin. Heitä on vaikea jäljittää, koska yhteiskunnan asenteitten muututtua nunnat ovat polttaneet kaikki muut adoptioasiakirjat paitsi todistukset, jotka teinitytöt joutuivat painostettuina allekirjoittamaan: emme vaadi lapsiamme takaisin tai syytä ketään mistään.

Itkettävässä tositarinassa minua viehätti erityisesti Steve Cooganin esittämä kyyninen toimittaja, ei henkilönä vaan käsikirjoittajan taitojen puolesta. Aito itserakas ja urasaavutuksiaan täynnä oleva mieshahmo, jolle hömppää rakastava irlantilainen ikänainen (Judi Dench) oli oiva vastapari. Erityisen kutkuttavaa on kun toimittajan ateismi törmää Philomenan vahvaan jumaluskoon - toimittaja ei voi käsittää, miten ihmeessä vanhan naisen kovat kokemukset eivät tuota uskoa ole horjuttaneet.

Elokuva kuvitti hyvin sitä, millaiset lapset ovat tutkitusti pahimmassa seksuaalisen hyväksikäytön vaarassa: viattomiksi kasvatetut. Ne, jotka eivät tiedä hölkäsen pöläystä siitä mitä seksi on, mitä joku saattaa heiltä haluta ja mitä siihen suostumisesta voi seurata. Elokuvan vanhalle naiselle muisto lapsen alullepanosta oli tosin suloinen, hän oli vaan pitänyt hauskaa komean pojan kanssa tämän haluamalla tavalla tietämättä viattomuuttaan ollenkaan mitä tuli tehtyä. Kaksinaismoraali raivostuttaa minua niin, että vaikka periaatteessa olenkin muinaishindu joka vastustaa ainakin heteroirtosuhteita, loikkaan aina niin kutsuttujen syntisten puolelle jos miehet pääsevät seuraamuksissa vähemmällä kuin naiset!

Irlannissa teiniäitiongelman kehittymiseen vaikutti muuten osaltaan 1800-luvun nälänhätä. Se nimittäin muutti Irlannin avioitumiskulttuurin. Aiemmin nuoret naiset ja miehet olivat avioituneet varhain keskenään, mutta nälänhädän jälkeen vallitsevaksi käytännöksi jähmettyi se, että vanhemmat miehet, joilla oli jo säästöjä, veivät vihille nuoria naisia. Toisin sanoen nuoret miehet jäivät ilman. Ei ihme jos he sitten jahtasivat teinityttöjä ja pakenivat vastuutaan!

Toinenkin vahvan naisnäyttelijän eli Sridevin vetämä leffa tuli katsottua tällä viikolla. Judaai (1997) on klassikko, joka jostain syystä oli jäänyt minulta näkemättä, mutta Dharmapati korjasi epäkohdan. Kuten Philomenassakin, Judaaissakin elokuvan keskipisteenä on aikuinen nainen ja äiti eikä mikään neidonheitukka.

Sridevi esittää kotirouvaa, jolla on kaikkea mitä hän todella tarvitsee, iso ihana vuokrakotikin, mutta ei yhtään ylimääräistä rahaa, eikä varaa sellaisiin nykyajan mukavuuksiin kuten kasettisoitin tai pyykinpesukone. Tämä johtuu siitä että hänen hyvin koulutettu insinööripuolisonsa on niin hyveellinen että kieltäytyy lahjuksista, toisin kuin kollegat, jotka ovatkin paljon rikkaampia. Sridevin roolihahmo Kajal ja mies Raj (Anil Kapoor) rakastavat toisiaan, mutta lähes päivittäin nainen piikittelee, vaikeroi ja motkottaa osaansa tai tuhlaa liikaa rahaa turhuuksiin.

Sitten kuvaan astuu rikas tytönhupakko Janhvi, joka ei ole eläessään tavannut kunnollista miestä. Hän rakastuu periksiantamattoman dharmiseen Rajiin. Ja arvatkaapas mitä Kajal tekee, kun Urmila Matondkarin esittämä Janhvi tarjoaa tälle koko omaisuuttaan Rajista... Anil Kapoor on loistava passiivisena mieshahmona, joka kyllä tulistuu ja protestoi, mutta lopulta alistuu elämänsä naisten tahtoon karmanaan.

judaai-normal.jpg

Judaai on täyttä rautaa. Neljän tunnin kesto käytetään todella hyväksi henkilöhahmojen kehittämiseen (plus hyvään musaan), ilmaa ei ole. Ihmiset ovat syvällisiä ja muuttuvat filmin aikana. Miehinen ylpeys, naisellinen turhamaisuus ja moni muukin tunne käsitellään syvältäkouraisevasti. Perheen lapset ovat hekin aidonmakuisia. Suvantoa draamaan tuovat koomiset sivuhahmot, kuten perheen pohjattoman utelias vuokraisäntä Kysymysmerkki (alakuvassa), tai Kajalin filmitähteydestä haaveileva veli Harilal ja tämän surkuhupaisa kohtalo kun tämä rakastuu ensisilmäyksellä ja säntää heti naimisiin tietämättä morsmaikustaan mitään... Dramaattisista käänteistä huolimatta Judaain perustyylilaji on komedia.

kysymysmerkki-normal.jpg

Mikä parasta, tässä elokuvassa, vielä, kaikki ovat normaalin muotoisia ja näköisiä ja värisiä ihmisiä! Alkoi ihan itkettää ruskeitten ja normaalin pulskien henkilöhahmojen äärellä kontrasti nyky-Bollywoodiin, jossa kaikki ovat epätavallisen vaaleaihoisia ja lihaksikkaita tai laihoiksi trimmattuja!

Taas on Mumbain filmiteollisuus onnistunut kuvittamaan täydellisesti sen, miksi ihmisen on seurattava dharmaa eikä seurattava itsekkäitä houkutuksia eikä tehtävä päähänpistoistaan pakkomielteitä. Judaai ei voi päättyä hyvin. Loppuratkaisua en paljasta, mutta jäin pitkäksi ajaksi kyyneliin - osaksi sen takia, miten jaloiksi ja epäitsekkäiksi ihmiset voivatkaan kasvaa.

Judaai jäi pitkäksi aikaa Bollywoodin silloisen kuningattaren Sridevin jäähyväisleffaksi, sillä hän meni naimisiin ja lakkasi tekemästä töitä. Sittemmin hän on onneksi tehnyt onnistuneen comebackin upealla English Vinglishillä :-D

sridevi-normal.jpg

1963 syntyneellä Sridevillä on nykyään kaksi tytärtä, ja vanhempi heistä on nimeltään Janhvi! Tässä tuleekin hyvä psykologinen Bollywood-triviaali - on pakko katsoa Judaai sen selvittämiseksi, miten Sridevin esikoinen saikin nimekseen hänen vastustajattarensa roolihahmon nimen viimeisestä leffasta ennen tyttären syntymää ;-)

sridevintyttaret-normal.jpg