Kristus- tai Krishna-tietoinen henkilö tuntee aina olonsa varmaksi, eivätkä vastoinkäymiset voi häntä ravistella. Hän nimittäin tietää voivansa aina sukeltaa syvemmälle ja syvemmälle itseensä ammentamaan rajattomasta voimanlähteestä, joka on lukittu sisimpäämme.

Meditoimisen toimintaperiaatetta kuvaillaan loistavasti Bhagavad Gitassa: yathaa diipo nivata-stho nainkatee. Olemme kuin liekkejä sellaisessa tuikussa, joita poltetaan temppeleissä intialaisissa maalaiskylissä. Kun tuuli puhaltaa, liekki lepattaa ja pysyy liikkeessä kuin tuulilasinpyyhkijä ainakin. Mutta joskus käy niin että tuuli kuolee. Kaikki jähmettyy, niin myös liekki, joka pysyy paikallaan lepattamatta laisinkaan.

Ja Krishna tietää tämän olevan jotakin, mitä useimmat ihmiset intialaisissa kylissä arvostavat. Hän kertoo, että näin käy mielelle meditaatiossa. Se ei lepata vaikka mitä tapahtuisi. Ihmiset voivat kohdella sinua tylysti ja elämä epämiellyttävästi, yhteiskunta ei ehkä arvosta sinua, mutta koska sisälläsi on kaiken ilon ja turvallisuuden lähde, mikään ei sinua häiritse, sinä et muutu miksikään. Sen sijaan kykenet vastaamaan pahantahtoisuuteen hyväntahtoisuudella ja vihaan rakkaudella.

Tällaiseen tilaan myös sinä ja minä voimme päästä, Herran armosta, meditoimalla.

"If thou couldst empty thyself perfectly of all created things, Jesus would willingly dwell with thee." Olemme vaan niin täynnä itseämme, ja niin ehdollistuneita mietiskelemään itseämme, ettei Jumala mahdu nousemaan tietoisuuteemme, ettei hän voi tulla jokapäiväiseen elämäämme.

- Katkelma Eknath Easwaranin Kristuksen seuraamista -teosta käsittelevästä luennosta no 22, vapaa suomennos. Sitaateista jälkimmäinen on mainitusta teoksesta, jonka englanninkielinen nimi on Imitation of the Christ. Ensimmäinen sitaatti on Bhagavad Gitan säkeestä 6:19.