Tämä kirjoitus EI ole vauvauutinen. En ole raskaana, kuukautissiteet vieköön!

Mutta tiedotettakoon nyt kumminkin, että Dharmapati sanoi kyllä :-) Sillä muuten jätän luultavasti kirjoittamatta monta sellaista blogikirjoitusta, jotka todella haluaisin kirjoittaa. Dharmapati on siis päättänyt, että yritämme vielä saada yhteisen lapsen :-D Minähän olen ollut erittäin myötämielinen ajatukselle suhteemme alusta alkaen, mutta jo kahden lapsen äitinä jättänyt asian hänen päätettäväkseen.

Dharmapati vaati heti tästä tulevaisuudenvisiopäätöksestään ilmoitettuaan melkein samaan hengenvetoon, että jos Krishna meille joskus lapsen suo, lapsi tulee saamaan minun sukunimeni. Mies ei halua jatkaa omaa kerran kuninkaallista sukuaan. Tai no, saattaapi olla ettei mitään fiinejä sukujuuria oikeasti olekaan vaan ne on keksitty suvun siirtyessä Intiasta Mauritiukselle, historialliset todisteet kun ilmeisesti puuttuvat... Aatelisia tai ei, suvun miehet ovat Dharmiksen mielestä pilanneet suvun syntisillä teoillaan ja siksi suku joutaakin hänestä katoamaan maan päältä, mikä mauritiuksenintialaisen käsityksen mukaan tapahtuukin, jos sukua vähintäänkin 20 vuotta vaivannut poikalapsipula jatkuu, kun sen miehille tuntuisi syntyvän tyttäriä tytärten perään ja tytöt siirtyvät avioituessaan miestensä sukuihin. (Poikalapsipula taas johtuu mauritiuksenintialaisen käsityksen mukaan siitä että jumalat ovat kyllästyneet jonkin suvun syntiseen menoon. Tyttäret, joita pitää suojella syntisiltä ilkimyksiltä, opettavat ja pakottavat ajattelemaan uudelleen, haluaako itse olla syntinen ilkimys!) Enpä ollut tullut ajatelleeksi että tällainenkin pulma on kytenyt mieheni mielessä taustalla, kun hän on ollut haluton saamaan biologisia jälkeläisiä! Vaan sukunimikikkailulla tämä "apua, en halua olla tekemässä suvulleni lisää poikia" -ongelma tuleekin hyvin ratkaistuksi :-)

Olin itse asiassa hiljaa mielessäni ajatellut ihan samaa itsekin, tosin eri syistä: 1) kun kerran haluamme asua Suomessa, suomalainen sukunimi lienee lapselle käytännöllisempi vaihtoehto kahdesta, ja 2) olen tällä hetkellä sukunimeni ainoa kantaja koko maailmassa, sillä keksin sen itse ja vaihdoin virallisesti maistraatissa joskus avioeroni jälkeen. Dharmapatikin pitää sukunimestäni niin paljon että käyttää sitä kutsumanimenäni, eikä suinkaan kristillistaustaista etunimeäni. Hän kertoi harkinneensa sen ottamista itselleenkin, mutta nimenmuutoksen edellyttämä kallis paperisota kahdessa maassa arveluttaa.

Mieheni kotikonnuilla sellainen hullutus, että avioliitossa syntynyt lapsi saa äitinsä sukunimen, on kuitenkin ennenkuulumaton, kapinallinen, ellei suorastaan häpeällinen. Vaan jos hän olisi muitten mielipiteistä piitannut, hän ei olisi koskaan minun kaltaistani naista vaimokseen ottanutkaan suvun siniverta tahraamaan  :-D Ja minä, vahvojen naisten luvatussa maassa kasvanut, olen ylpeä siitä että Suomessa vallitsee sukupuolten tasa-arvo ja valinnanvapaus! Siitä, että Suomessa tytöt luetaan sukuun kuuluviksi siinä missä pojatkin.

(Jos nyt asioitten edelle saan mennä niin) etunimi onkin monimutkaisempi juttu. Mauritiuslaisen tavan mukaan etunimi valitaan vasta, kun lapsi on syntynyt ja  astrologi on laatinut sille horoskoopin, johon sisältyy etunimen alkukirjain tai -tavu. Kun alku on tiedossa, lopun voi toki valita vapaasti. Minusta tämä on itse asiassa oikein viehättävä tapa, joka helpottaisi kummasti nimen valintaa, minä kun keksin heti äkkiseltään ainakin 20 ihan loistavaa hindulaista etunimeä, jotka tahtoisin antaa lapselleni... ;-) Mies taas sukujuuriallergiassaan uhoaa että kaikki vanhat tavat, joita ei löydy pyhistä kirjoistamme, joutavat romukoppaan, ja hän on jo valinnut tytönnimen valmiiksi eikä kuulemma huoli vastaväitteitäni ;-) Jotenkin meistä kummastakin tosin tuntuu vahvasti siltä, että jos yhteisen lapsen saamme, se on poika. (Tämmöisten mututuntemusten luotettavuudesta kertoo jotain se, että odottaessani kaksostyttäriäni minulla oli vahva tunne että sieltä tulee yksi poika.)

Kutsuttakoon potentiaalista tulevaisuusvauvaamme täällä blogissa kuitenkin nimellä Kolmas Ensimmäinen Toinen - olisihan hän toiselle vanhemmalleen kolmas ja toiselle vanhemmalleen ensimmäinen lapsi, ja kummallekin siskolleen toinen sisarus :-)

pikkumaruti-normal.jpg