Yashoda etsi kerran poikaansa Krishnaa, muttei löytänyt tätä mistään. Radha sattui kuitenkin olemaan lähistöllä, ja Yashoda kysyi tältä, tiesikö tämä missä Krishna mahtoikaan huidella.

Radha istahti alas ajattelemaan intensiivisesti Krishnaa, ja rakkaus kirkasti hänen koko olemuksensa.

Tuossa tuokiossa Krishna ilmestyi sisään hymyilemään Radhalle.

Jumala onkin aina siellä missä Häneen rakastunut Hänet muistaa!

Äiti-Yashodakin ajatteli toki poikaa koko ajan rakkaudella, mutta äidinrakkaus sisältää aina maallisia toiveita. Radha rakasti Krishnaa puhtaasti, pyyteettömästi.

Radhan ja Krishnan sanotaan olevan yhtä läheiset kuin vaate ja lanka, josta tuo vaate on kudottu. He ovat erottamattomat. Radha on kaikki maailmankaikkeuden voima naisen hahmoon kiteytyneenä, Krishna se, jonka oma tuo voima on, Kaikkivaltias miehen hahmoon kiteytyneenä. Näin Jumalaa ja Hänen eri ulottuvuuksiaan pystyy pieni ihminen edes jotenkuten ajattelemaan ja lähestymään.

Tänään on Radhan syntymäpäivä, Radhastami :-)

Krishnalla on lukemattomia palvojia, mutta Radha on heistä Hänelle tärkein, kaikki kaikessa, koska Radha on se, joka rakastaa Krishnaa eniten, kokonaisvaltaisimmin ja epäitsekkäimmin. Krishna vastaa rakkauteen samalla mitalla ja enemmän.

Tästä ovat kaikki hindut yhtä mieltä, mutta se, miten Radhaa ajatellaan, voikin sitten vaihdella. Monille hän on Kaikkeuden Kuningatar, etäinen valtiatar ylimmässä Taivaassa suunnattoman suurella hovilla, jota palvotaan kaukaa palvomalla hänen palvelijattarensa palvelijattarensa palvelijan jne. palvelijaa. Tässä piilee kuitenkin sellainen vaara, että hierarkkisuuteen keskittyvä Radha-Krishnan nöyrä palvelija unohtaa milloin Krishna on todella onnellisin. Silloin, kun Häntä lähestytään kaverillisen mutkattomasti ja kaikkea muuta kuin jäykän muodollisesti!

Oma Radha-suhteeni saikin potkua vasta kun eräs harras hindu siteerasi minulle omaa guruaan: "Don't only pray Radha. BE Radha."

radhakrishnakiikku-normal.jpg

Tämä allegorinen lähestymistapa johdattaakin meidät aktiiviseen, maailmaa parantavaan jumalsuhteeseen, jossa epäkohtien etsiminen aloitetaan omasta itsestä. Radha on kaikkeuden koko voima, koska hän on maailmankaikkeuden kaikkien gurujen, pyhimysten ja hartaitten Jumalan palvojien yhteenliittymä. Kun näemme kuvan Radhasta ja Krishnasta rakastuneina yhdessä, näemme, kuinka läheisiä täysin Jumalalle antautunut voi Jumalan kanssa olla. Ja mitä meistä voi tulla.

Jokainen meistä voi siis pyrkiä rakastamaan Krishnaa yhtä voimallisesti ja iloisesti ja pyyteettömästi kuin Radha. Liittyäksemme yhteenliittymään meidän tulee ponnistella eroon itsekkäästä himosta, vihasta, ahneudesta, kaunasta, pelosta, laiskuudesta jne. kuonasta, tuosta egon sooloilunhalusta, joka on naamioinut meidät joksikin muuksi kuin mitä todella olemme. Ja mehän olemme ikuisia, täydellisiä sieluja, erottamattomia Jumalan kanssa.