Vaikuttaa vahvasti siltä että S on tullut jäädäkseen.

Puhuin eilen melkein tunnin kälyn kanssa puhelimessa (yleensä chatimme kirjoittamalla). Dharmapati patisti, hän työnsi minulle puhelimen, ehkäpä siksi, että käly yleensä puhuu enemmän minulle kuin isoveljelle. Vähän vähemmän huolestunut olo on nyt, kun hän selitti juurta jaksain tilanteen, vieläpä moneen kertaan, että varmasti ymmärtäisin ja kuulisin (yhteys pätki) hänen näkökantansa.

S on bisnesmies, yrittäjä, ja tällä hetkellä eräässä pahamaineisessa Afrikan maassa. Bisnekset ovat aiemmin sujuneet hyvin ja hyvältä näytti vielä kesän alussa. Sitten muuan asiakas jätti maksamatta ison tilauksen. S on odottanut saataviaan, ja maksanut omista säästöistään työntekijöittensä viikkopalkat niin pitkään kuin pystyi, mutta nyt ne olivat loppu. Siksi hän on rahantarpeessa.

Rivien välistä intuitiolla tulin siihen johtopäätökseen, että S vaikuttaa tyypilliseltä mieheltä, joka ei puhu asioistaan kuin omalle kullalle - ja niin paljon hän ja käly ovat tämän kesän aikana puhuneet että kälystäni on tullut S:lle se lähin, jonka kanssa hän puhuu niin paljon kuin ehtii kaikesta maan ja taivaan välillä. Onkin aivan mahdollista että S teki mielestäni sopimattoman ja kunniattoman rahanpyyntönsä virtuaalityttöystävälle sen kummempia ajattelematta siksi että se tuntui luontevimmalta, kun muitten ihmisten kanssa hän ei ole niin syvällisesti tekemisissä.

Lisärahanpyyntö tuli kuulemma siitä että mies oli saanut työntekijöittensä ammattiyhdistykseltä postia: ei riitä että maksoit palkat, sinun pitää maksaa myös mätkyt siitä että työntekijät ovat joutuneet odottelemaan palkkojaan. Eikä asiakas ole vieläkään maksanut. Mies on siis edelleen lirissä. Vieraan maan vieraat byrokraattiset käytännöt ja se että asiakas osaa pelata sen maan säännöillä paremmin kuin S, intialaistaustainen yrittäjä, jolla on USA;n kansalaisuus, pahentavat stressiä.

No, kälynipä vastasi S:n lisärahankerjuuseen, että ei kuule käy, lisää rahaa ei ole, enempää en voi auttaa. S oli vastannut että ymmärtää ja ettei enää vaivaa käly-armastani rahanpyynnöillä. Sen jälkeen keskustelut ovat jatkuneet syvällisinä ja hempeinä kuten ennenkin, joskin stressin varjostamina. Eikä S nyt todellakaan ole lentämässä kälyni luokse lomailemaan. Ei mitään mahdollisuuksia, ennen kuin hän on saanut saatavansa työnantajaltaan.

Yrittäjänä ja erään muita työllistävän köyhän, usein muitten palkat maksettuaan ilman omia tuloja jäävän yrittäjän vaimon läheisenä ystävättärenä osaan kyllä eläytyä paremmin kuin hyvin siihen, miltä tuntuu, jos asiakas ei maksa.

Voihan tietysti olla että tämä kaikki on sepitettä, mutta toisaalta ymmärrän kälynikin uskoa. Miksi joku mies käyttäisi vain rahan kavaltamisen takia joka päivä niin paljon aikaa ja vaivaa sellaisiin keskusteluihin, joita käydään vain lähimpien kanssa, jos uhri ei olisi edes rikas? Miksi hän jatkaisi kuten ennenkin kuullessaan ettei enempää rahaa ole mahdollista suhteesta saada koska sitä ei ole olemassa?

Onkin aivan mahdollista että kälyni on nyt vaan ajautunut kaukosuhteeseen vailla eräpäivää rehellisen mutta epäonnisen yrittäjän kanssa. Eipä kuulosta herkulta sekään. Mutta jos on näin, ainakaan ketään ei tahallaan vedätetä.