Jotta voisimme rakastaa, meidän pitää herkistyä ympärillämme oleville ihmisille. Se on kuitenkin mahdotonta, jos meidän on ennen auringonlaskua ehdittävä tehdä niin monta asiaa, että tästä kilparallista suoriutuminen tempaisee huomiomme täysin.

Rohkenen jopa väittää, että rakastaminen on vaikeaa ihmiselle, joka on aina myöhässä. Hänellä on liian kiire rakastaa! Myöhään sängystä nousevan on vaikea rakastaa, sillä hänen koko päivänsä menee viivästyneen aikataulunsa tasapainoittamiseen.

Emme me siksi menetä mielenkiintoamme ihmisiin, että he muka muuttuisivat vähemmän kiinnostaviksi. Menetämme mielenkiintomme, koska mielemme on levoton.

Huonosti koulutetulle mielelle on luontaista pysyä liikkeessä, liikkeessä, liikkeessä. Mieli on kuitenkin äärettömän oppivainen.

Sinä voit muuttaa mielesi tottumuksia niin, ettei se enää luonnostaan hyppele asiasta toiseen, vaan pysyy kuin laser-säde juuri siinä mihin sen tähtäät. Tämä on nerouden salaisuus, ja myös tyydyttävien ihmissuhteitten salaisuus.

Mikä parasta: sinä voit palauttaa kaikki ne ilonaiheet, kaiken sen tuoreuden, joista nautit minkä tahansa ihmissuhteesi alkuvaiheessa.

Sinun oma keskittymisesi se teki noista hetkistä niin mieleenpainuvia. Se, miten naulitsit huomiosi rakastamaasi henkilöön.

Kun olet kouluttanut mielesi, voit aina pitää tuon riemun ja ihmeen tunteen elossa; itse asiassa se vain kasvaa ajan saatossa!

Suurinta rikkautta, mikä ihmisellä voi olla, on se, etteivät hänen ihmissuhteensa koskaan ummehdu tai hapatu vaan vain kaunistuvat ja kasvavat syvyyssuunnassa.

- Eknath Easwaran rakkaudesta