Tässä olisi aloituspaketiksi näitä pohtiville sinkuille laarillinen hindugurujen neuvoja:
- Kohta yksi, kaikista tärkein: keskity omaan henkiseen kasvuusi, kunnes tuo kasvu täyttää suurena seikkailuna mielesi useammin kuin seksi ja hempeät unelmat, etkä enää tunne oloasi epätoivoiseksi ja rauhattomaksi yksin.
- Torju järjestelmällisesti kaikki sitoutumiskammoiset tyrkyt.
- Mieti ensin mitä voit antaa ja sitten vasta mitä voit saada. Jos koet ettet voi antaa jotakin mitä kumppaniehdokas todella kaipaa, älä satuta häntä, älä ajaudu suhteeseen.
- Selvitä itsellesi, millaiset ominaisuudet toisessa ihmisessä häiritsisivät ja millaiset tukisivat sitä mikä sinulle tässä vaiheessa eli kohdan yksi jälkeen pitäisi olla tärkeintä, eli kasvuasi ihmisenä kohti korkeuksia. Valitse se, jonka kanssa voit kulkea henkistä tietäsi käsi kädessä.
- Ole raatorehellinen itsellesi siitä, miksi haluat naimisiin, mistä et pysty tinkimään kärsimättä, millaisen loppuelämän haluat.
- Jos näiden mietintöjen jälkeen jäljelle ei näyttäisi jäävän ketään koko maailmassa, usko, että olet varmasti väärässä. Maailmassa on 3,5 miljardia ihmistä vastakkaista sukupuolta ja toinen mokoma omaa sukupuolta, jos satut kallistumaan lemmenasioissa sen kannalle. Tai sitten olet synnynnäinen nunna / munkki!
- Älä mene sänkyyn, ellet ole valmis sitoutumaan.
- Muista että ihastumiselle ei ehkä voi mitään, mutta rakastumiselle voi. Kaikki on kiinni mielen hallinnasta.
- Jos et osaa hallita mieltäsi, mars takaisin kohtaan yksi, keskittymään omaan henkiseen kasvuusi.
- Luota Jumalaan. Jos tilanteesi on oikeasti niin toivoton ettet pääse kohdan yksi yli sinkkuna, Jumala lähettää kyllä luoksesi taivaanlahjana kanssakulkijan. Jos ei lähetä, se johtuu siitä että Hän tietää todelliset voimavarasi paremmin kuin sinä itse.
Sen joka on löytänyt elämänkumppaninsa vasta vajaa vuosi sitten pitäisi varmaan joidenkin mielestä pysyä hiljaa vaan tästä aiheesta. En puhukaan nyt omiani. Haluan yksinkertaisesti listailla, mitä hindulaisuus opettaa tästä meitä kaikkia kiinnostavasta aiheesta. Eli: miten me hindugurujen mukaan voimme löytää hyvän ja luotettavan elämänkumppanin?
Gurujen mielestä emme ainakaan siten että lähdemme etsimään sieltä missä seuraa eniten olisi tyrkyllä.
Gurut neuvovat toimimaan aivan päin vastoin: epätoivoisen sinkun tulee kääntyä sisäänpäin, syntyihin syviin. Hänen tulee kääntää tähtäin pois kumppanin etsinnästä henkisiin arvoihin, ajatukset pois omista tyydyttymättömistä haluista kohti sitä, miten olla parempi ihminen ja mitä muitten hyväksi voisi tehdä.
Ei siis pidä loikata aidan yli sen matalimmalta kohdalta ja kapsahtaa kädet ojossa ensimmäisen miten kuten sopivan vastaantulijan kaulaan, pahimmassa tapauksessa vielä päihtymyksen tilassa eli kaikkea muuta kuin kirkkain ja arvostelukykyisin mielin. Sillä tavalla oma sisäinen epätoivo jää kuulematta, se tukahdutetaan ensimmäisellä käteen osuneella tyynyllä. Oikea vaihtoehto on tunnistaa oma hätä antamatta sille negatiivista valtaa omaan käytökseen. Oikea vaihtoehto on katsoa ympärilleen, huomata, mitä kaikkea hyvää sitä voisi lähimmäistensä tai muittenkin kärsivien eteen tehdä. Huomata omat pahat tavat ja alkaa pienin mutta päättäväisin askelin hankkiutua niistä eroon.
Ylipäätäänkin hyvää ja luotettavaa kumppania mielivän henkilön tulee hindulaisuuden mukaan ensimmäisenä oppia kuuntelemaan hiljaisuutta. Silloin oppii myös ottamaan toiset huomioon.
Vähemmän itsekeskeisestä elämäntyylistä kumpuaa terve itsekunnioitus. Ja siitä taas seuraa se, ettei enää kiinnostu seurustelumielessä sellaisista ihmisistä, jotka vievät enemmän elinvoimaa kuin antavat. Ei ajaudu tuhoisien ihmisten tuhoisaan imuun.
Tuhoisa ihminen on sekin joka ei tiedä mitä haluaa, tai joka ei uskalla haluta. Itse asiassa hindulaisesta näkövinkkelistä varsinkin länsimaat aivan vilisevät tällaisia tuhoisia ihmisiä. Niitä, jotka roikuttavat toisia tietämättömyydessä. Niitä, jotka haluavat seksiä mutta eivät halua sanoa, onko suhteella tulevaisuutta vaiko ei. Tällaisen tuuliviiri-ihmisen matkaan ei kannata lähteä ellei halua löytää itseään parkumasta niin kuin iskelmälaulajatar Irina: anna mulle ne vastaukset / en vaadi mut helpottaishan se / mikään ei oo niin piinaavan tuskaista kuin epätietoisuus...
Jumala ei halua että kärsimme sydänsuruista ja jatkuvasta jännityksestä sen suhteen, mistä päin parisuhteessa seuraavaksi tuulee vai kaatuuko koko kyhäelmä kumoon seuraavassa myrskyssä. Sellainen syö ihan rutosti energiaa, jota tarvitsemme muun muassa siihen toisten huomioimiseen ja omaan jaksamiseen. Siksi Jumala siunaa sellaiset parisuhteet, joiden kumpikin osapuoli on sitoutunut toiseen ja yhteiseen tulevaisuuteen. Tinkiminen ei nyt kannata. Se, joka tyytyy vähempään, hyvin todennäköisesti saakin vähemmän.
Kiinnostussääntö pätee ihanaa kyllä toisinkin päin: henkisesti pitempi ihminen vetää puoleensa muita samaan pituuteen venähtäneitä. Ylipäätäänkin me kaikki kiehdomme ihmisinä eniten niitä kanssakulkijoita, jotka ovat sillä hetkellä samalla henkisellä aaltopituudella. Ja se, joka ei vello itsesäälissä, viehättää kaikkia paljon enemmän kuin se, joka velloo.
Olipa kyseessä kumppanin etsiminen tai mikä tahansa muukin asia, se, joka keskittyy epätyydyttyneenäkin elämään niin että Jumala hymyilee, huomaa yleensä kaiken loksahtavan itsestään kohdalleen. Kun elää asenteella "tapahtukoon Sinun tahtosi vaikka tahtosi juuri nyt olisikin että minun pitää olla yksin", Se Oikea tupsahtaa syliin kun sitä vähiten odottaa.
Luultavasti vähäinen odotus johtuu siitä että ihminen joka ei keskity ensisijaisesti itseensä ei ehdi ajatella liikaa.
Kommentit